Huoh, nyt se väsymys sitten tällä viikolla on alkanut, samoin etova olo. Tässä olotilassa ei paljon jaksa tehdä, kun töissäkin on pakko raataa. Iltaisin tulen kotiin viiden jälkeen, ulkoilutan ja syötän koirat, istun hetken netissä. Sitten seiskan aikoihin rojahdan sohvalle, kun ei muuta jaksaisi tehdä, puoli yhdeksään aikoihin rupeaa nukuttamaan niin paljon, että on pakko viedä koirat ulos taas. Ja siitä suoraan sänkyyn kuorsaamaan ysiltä.

Tiskivuori kasaantuu ja blogi jää päivittämättä. Keittiössä ei muutenkaan viitsisi millään oleskella pakkoa pidempään hajun takia. Tästä on kehkeytynyt siis loputuon kierre, tiskaamattomat tiskit lisäävät hajuja, mutta niitä ei muka pysty tiskaamaan kun etoo se haju. Ja väsymys painaa.

Tänään vapaapäivänäni olen kuitenkin saanut aikaiseksi näin aamupäivällä siivota keittiön, ehkä siellä nyt paremmin jaksaa olla. Ainakin silmää miellyttää taas. Eikä se haju niin paha ollut, kun hommaan ryhdyin, taisi olla tekosyy vain

Omenoita tekee mieli, ruokaa ei oikeastaan ollenkaan. Eilen ostin myös aurajuustoa, kun sitäkin rupesin himoitsemaan, sekä hedelmäkarkkeja kun en oikein tiennyt mitä mun oikeasti tekee mieli. Jotain raikasta kai? Nytkin nälkä kurnii, mutta ei välttämättä aamupalaleipää tee mieli. Hapankorppuja menee paljon, ehkä sellaista taas. Ehdin niihin varmasti tämän raskauden aikana kyllästymään!

Vastustuskykyyn pitäisi ruveta syömään valkosipulia, mutta ei oikein houkuta sekään maku. Kapseleina ehkä? Lisävitamiinivalmisteena käytän Prenatal-nimistä valmistetta, joka on raskaana oleville tarkoitettu. Sitä oon syöny jo 10 kuukautta, viime raskaudesta lähtien. Lisäksi syön kaksi kapselia E-EPAa päivittäin sekä maitohappobakteerikapseleita. Ehkä näilläkin vähän saa aikaiseksi? Huoli on kova, haluaisin tehdä kaiken alusta asti oikein, jotta pikkuinen saa oikeat ravinteet kasvamiseen ja kehittymiseen.

Olo on kuitenkin toiveikas ja varsin valoisakin etomisolojen välissä

Siskokin vastasi, että tätä he olivatkin jo kauan odottaneet miehensä kanssa!

 

6+0